MaikkaVälikoe #4OhjelmaKeskusteluLopeta istuntoEtusivulleNavigointi


Jaksot:

1. Erilaisia virhetilanteita ¤
1.1 Laiteviat
1.2 Ohjelmavirheet

2. Kun kone ryppyilee

3. Lopuksi


Linkit






Jakso 4: Vianetsintä


1. Erilaisia virhetilanteita

Seuraavaksi esittelen erilaisia virhetilanteita ja niiden korjausmenetelmiä. Ennen kuin vikaa voidaan lähteä korjaamaan, täytyy se tietenkin ensin paikallistaa. Vika saattaa olla laitteessa itsessään, jolloin kyseessä on laitevika. Tämä ei yleensä tarkoita, että laite olisi rikki ja se pitäisi vaihtaa uuteen, sillä syynä ovat yleensä väärät asetukset tai virheellinen kytkentä (esim. piuha väärin päin). Vika saattaa olla myös ohjelmassa tai sen asetuksissa. Tällöin kyseessä ohjelmavirhe.

Vian jäljittämisessä on tärkeää tietää, miten tietokone toimii. On hyvä muistaa miten se käsittelee levyllä olevia tiedostoja (tiedoston osat sekaisin eri lohkoissa), miten se käynnistyy (edellisen jakson lopussa oli numeroitu lista tästä aiheesta) ja kuinka käyttöjärjestelmä valvoo koneen ja laitteiden toimintaa.

1.1 Laiteviat

Laiteviat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: asennus- ja kytkentävirheet sekä fyysisen komponentin rikkoutuminen. Näistä ensimmäisiin törmää vain uusia laitteita kytkettäessä, niihin ei tavallinen tietokoneen käyttäjä törmää oikeastaan koskaan, ellei sitten ala aukaisemaan keskusyksikköä ja työntämään sinne lisää kovalevyjä, romppuasemia ja laajennuskortteja.

Komponentin rikkoutuminen korjataan melkein aina vaihtamalla viallinen komponentti tai kokonaan se laite, mihin ko. komponentti kuuluu. Esimerkiksi emolevyllä kun jotain on rikki niin vian paikantaminen on hyvin hankalaa ja aikaa vievää. Siksi yleensä vaihdetaankin koko emolevy eikä jäädä sen enempää miettimään, missä se vika oikeastaan oli. Tämä tulee myös paljon halvemmaksi, sillä yksittäiset komponentit ovat aika edullisia verrattuna huoltoliikkeiden velottamiin palkkioihin.

Vinkki: Ohjelmistoviat ovat paljon yleisempiä kuin laiteviat. Siksi kannattaakin lähteä siitä, että vika löytyy muualta kuin itse laitteesta. Tämä voidaan useimmissa tapauksissa vieläpä testata helposti:

  • vaihtamalla laite hetkeksi toiseen (kokeile naapurin monitoria omassa koneessa) tai
  • testaamalla epäiltyä laitetta toisessa koneessa (kytke oma näppäimistösi toiseen, virheettömästi toimivaan koneeseen).

    Kuten sanottu, laiteviat ovat harvinaisia ohjelmistovirheisiin verrattuna. Tässä kumminkin muutama vika, joihin olen saanut kunnian tutustua:


    1.1.1 CMOS-pariston tyhjeneminen

    Oire 1: Tietokoneen kello on sekaisin joka käynnistyksen jälkeen tai ainakin silloin, kun tietokone on ollut pitkään pois käytöstä. Yleensä kalenteri näyttää vuosilukua, joka on vuosi tai kaksi pienempi kuin BIOSsin valmistumisvuosi (nykyisessä koneessani 1994). Macintosh-koneissa kalenteri siirtyy vuoteen 1904.

    Oire 2: Kovalevyasetukset hukkuvat. Jos koneen BIOS ei osaa asettaa niitä automaattisesti, kone ei käynnisty lainkaan. Tämä ongelma pätee lähinnä yli 5 vuotta vanhoihin emolevyihin ja on nykyään harvinaisempi vika.

    Korjaaminen: Vaihdetaan paristo (oikeasti se taitaa olla itsestään latautuva akku). Maksaa elektroniikkaliikkeessä muutaman kympin, atk-kaupassa vähintään kaksi kertaa enemmän. Joissain tapauksissa asentaminen voi vaatia juottokolvin käyttöä.


    Tämä vika ei ole enää kovin yleinen, sillä kalliitkin tietokoneet vanhenevat nopeammin käyttökelvottomiksi kuin emolevyllä oleva parin markan paristo. Tätä kai se tarkoittaa kun sanotaan, että "kehitys kehittyy".


    Vinkki: Tietokoneisiin liittyvät elektroniset komponentit, paristot, verkkojohdot, adapterit, jatkojohdot näppäimistölle/modeemille, kaapelit, liittimet sun muut sälät kannattaa ehdottomasti hankkia jostain elektroniikkaliikkeestä. Sieltä kun saat samat tavarat parhaimmillaan alle puoleen hintaan atk-firmoihin verrattuna.


    1.1.2 Kovalevy hajoaa

    Erittäin ikävä kovalevyn hajoaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla: se joko laukeaa kerralla käyttökelvottomaksi (esim. levyjen pyörittämisestä vastaava moottori siirtyy omatoimisesti pois työelämästä) tai sitten kovalevy oireilee omituisesti ennen viimeisiä kuolemankorahduksiaan. Oireista selkein on vioittuneiden sektoreiden ilmestyminen tai lisääntyminen. Tämän voit testata ScanDisk-ohjelmalla valitsemalla tarkistuksen tyypiksi "Täydellinen".

    Kovalevyä ei voi korjata (paitsi jos on pienen henkilöauton verran ylimääräistä rahaa). Jos levyltä luku ja sille kirjoittaminen aiheuttaa virheilmoituksia, kannattaa kovalevy tarkistaa ScanDisk-ohjelmalla. Jos vioittuneita sektoreita on ilmestynyt niin tee äkkiä varmuuskopio kaikista tärkeimmistä tiedostoista fyysisesti eri kovalevylle (Huom! C- ja D-asemat saattavat olla saman levyn eri osioita) tai sitten paremman puutteessa vaikka levykkeille. Tee varmuuskopiot todellakin heti sammuttamatta konetta. Joskus on käynyt niin että seuraavalla käynnistyskerralla viallisia sektoreita on paljon enemmän ja joku kerta kovalevy lakkaa tyystin toimimasta. Kaikki vaan talteen niin kauan kuin kovalevy suostuu pysymään hengissä!

    Itse olen törmännyt tähän vikaan pari kertaa. Kyseessä oli erään tunnetun kovalevyvalmistajan tietty kovalevymalli, jonka tiedettiin olevan susi - tosin vasta sen jälkeen kun niitä oli myyty ympäri maailmaa tuhansia kappaleita. Eräässäkin yliopistossa näitä kovalevyjä hajosi vähän väliä, ja jatkuvaan huoltoon kyllästyneet mikrotukihenkilöt vaihtoivat kaikki tämän malliset kovalevyt toisiin silloinkin kun ne vielä toimivat moitteetta. Takuu kyllä korvaa uuden laitteen mutta hajoamisen myötä menetettyjä tiedostoja kun ei korvaa kukaan eikä mikään.

    Uusi kovalevy maksaa noin tuhat markkaa ja se on varmasti vanhaa nopeampi ja muistikapasiteetiltaan moninkertainen. Vaihtoa voi siis harkita silloinkin, kun vanha kovalevy ei ole (vielä?) hajoamassa.


    1.1.3 Näppis laukeaa

    Tämä ei ole kovin yleinen vika mutta seuraavasta tarinasta löytyy myös vinkki laitevikojen paikallistamiseen ja testaamiseen.

    Olin asentamassa erään pienyrityksen tietokoneeseen jotain juttuja kun yhtäkkiä huomasin, ettei d-kirjain toiminut lainkaan. Ajattelin, että nyt näppäimistön d-kirjaimen kytkimessä on jotain vikaa tai vähintäänkin likaa, sillä kaikki muut näppäimet toimivat moitteetta. Tarvitsin kumminkin d-kirjainta, joten otin käyttöön sen Alt+nnnn -jipon, jonka avulla sain syötettyä tekstiin d-kirjaimia.

    Muutaman minuutin päästä hävisi käytöstä i-kirjain. Ja Enter. Ja heti perään t, u, x, o, n ja niin edelleen. Alle minuutissa näppis lakkasi kokonaan hengittämästä.

    Päättelin, että nyt ei vika voi olla näppäimistössä, sillä ei kai noin monta kytkintä voi hajota yhtäaikaa. Ajattelin, että emolevyllä oleva näppäimistön ohjain on lauennut. Se olisi tietenkin epämiellyttävämpi vaihtoehto, sillä emolevyn ostaminen ja vaihtaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin pelkän näppäimistön vaihto. Miten siis varmistaa olettamus?

    Näppäimistöä piti tietenkin päästä kokeilemaan toisessa koneessa. Jos se toimisi siinä, niin silloin se olisi ehjä ja päättelyni I/O-ohjaimen hajoamisesta olisi oikea. Otin näppäimistön kainaloon ja menin lähistöllä sijaitsevaan yliopiston atk-luokkaan. Kysyin luvan näppiksen testaamiseen, sammutin yhden toimivan tietokoneen (huom! kytkennät tulee aina tehdä virta pois kytkettynä, sillä liittimissä liikkuu virtaa ja oikosulku saattaa vioittaa laitteita). Tämän jälkeen kytkin näppikseni siihen, käynnistin koneen ja jäin odottelemaan tuloksia.

    Onnekseni näppäimistö ei toiminut tässäkään koneessa. Tämähän tarkoitti sitä, että ohjaimen sijaan näppäimistö oli kosmisella tavalla levinnyt käsiin kesken käytön ja vian korjaaminen oli hyvin helppoa. Kävelin läheiseen tietokoneliikkeeseen, ostin uuden näppäimistön (150,-) ja kytkin sen firman koneeseen. Korjaamiseen meni matkoineen ja testaamisineen alle puoli tuntia.

    Harvinaista tarinassa on tosin se, että näppäimistö hajoaa edellä mainitulla tavalla. Yleensä vain jokin näppäin lakkaa toimimasta eikä muuta. Joskus puhdistus voi auttaa asiaan. Näppistä ei tietenkään kannata raahata mihinkään huoltoon, sillä yhden tunnin työ maksaa enemmän kuin pari kolme uutta näppäimistöä.


    1.1.4 Hiiri liikkuu omituisesti

    Jos hiiri ei tahdo liikkua horisontaalisesti tai vertikaalisesti tai se muuten vaan pätkii, vika lienee hiiren likaisuudessa. Tähän auttaa, kun aukaisee hiiren pohjassa olevan luukun kääntämällä sitä nuolen osoittamaan suuntaan (yleensä vastapäivään). Tämän jälkeen pallon saa poistettua kolostaan.

    Hiiren pohjan luukku avataan kääntämällä sitä nuolen osoittamaan suuntaan vajaa 45 astetta.


    Kannen voi poistaa kääntämällä hiiren hetkeksi oikeinpäin. Tiputa kansi ja pallo vaikka kämmenelle.


    Hiiren sisällä oleva rulla, joka vastaa horisontaalisen liikkeen rekisteröinnistä.


    Hiiren sisällä on kolme pyörivää rullaa. Niistä yksi hoitaa horisontaalisen liikkeen mittaamisen, toinen vertikaalisen ja kolmas vain auttaa pallon pyörimistä ja paikallaan pysymistä.

    Työpöydällä oleva pöly kerääntyy pallon välityksellä noihin rulliin ja estää niiden pyörimisliikkeen. Pinseteillä tai pienellä talttaruuvimeisselillä kun kaivaa pölytukokset rullien päältä pois niin johan alkaa taas hiirikin totella.

    Toinen syy pätkimiseen voi olla hiiren heikko laatu ja erityisesti pallon tahmean pinnan kuluminen. Tällöin se alkaa liukua pitkin pöydän pintaa pyörimisen sijaan. Tietenkään hiiren sisällä olevat rullat eivät tällöin myöskään pyöri eikä kursori liiku näytöllä. Hiiret eivät nyt paljoa maksa eikä niissä kauheasti kannata säästellä. Halvimmat lienevät jossain reilun 50,- kieppeillä ja parhaat 150-200 markkaa. Tuo satasen säästäminen ei mielestäni kannata, sillä ainakin itselläni kyllä palaa hihat hyvin äkkiä, jos hiiri tai näppis eivät toimi kunnolla.

    Seuraavan linkin takaa löytyy MikroPC:n laitevikoja käsittelevät sivut. Niihin tutustuminen ei ole pakollista. Noilla sivuilla on laiteohjain-termiä käytetty virheellisesti laiteajuri-termin sijaan. Ajuri (driver) on osa käyttöjärjestelmää (se laitteen ohjaamiseen tarvittava sanasto) kun ohjain on fyysinen laite (esim. näytönohjain).

    Kun klikkaat linkkiä niin näytölle ilmestyy uusi selaimen ikkuna, josta löydät lisätietoja laitevioista. Kun haluat jatkaa kurssimateriaalin parissa, sulje ko. ikkuna painamalla x-merkkiä ikkunan yläkulmassa.

    Laitevirheet


    Takaisin alkuun



    1.2 Ohjelmavirheet

    Mikään ohjelma ei ole täysin virheetön. Mitä suurempi ohjelma, sitä enemmän se sisältää ohjelmointi- ja suunnitteluvirheitä. Ikävä kyllä tämä on raaka totuus, joka on vain hyväksyttävä. Vielä ikävämmäksi sen tekee se, että niiden löytäminen on erittäin hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Ohjelmien, käyttöjärjestelmän, ajureiden ja laitteiden luoma kokonaisuus on ohjelmallisesti niin valtava, ettei sen toimivuutta voida millään testata kaikissa käyttöympäristöissä.



    Tiesitkö, että Windows95 -käyttöjärjestelmä sisältää arvioiden mukaan noin kaksi MILJOONAA ohjelmointivirhettä eli bugia.


    Ohjelmistovirheet olen jakanut kahteen kategoriaan:

    1 - käyttöjärjestelmän ajurissa oleva virhe
    2 - ohjelmassa oleva virhe


    1.2.1 Ajuriongelma

    Pikkuveljeni (10 v.) asensi isämme tietokoneeseen "Worms Armageddon" -pelin, jonka seurauksena tietokoneen näyttö meni sekaisin. Windows käynnistyi vain 640x480 -resoluutioiseen tilaan, kirjaimet näyttivät epäselviltä ja käytössä oli edellisten tuhansien värien sijaan vain 256 väriä. Windowsin työpöydän asetuksia muuttamalla vikaa ei saanut korjattua. Lisäksi sama tapahtui myös toiselle tietokoneelle, johon tämä pikku vesseli yritti peliään asentaa.

    Harvoin, tuskin koskaan, jokin ohjelma rikkoo laitteen. Kyseessä oli siis pakko olla ohjelmistovika - tässä tapauksessa käyttöjärjestelmä tai sen osa oli vioittunut (KJ:an hoitaa muiden laitteiden ohella myös näytön ohjaamiseen liittyvät asiat). Asentamalla näytönohjaimen ajurin uudestaan näyttö saatiin takaisin toimintakuntoiseksi.

    Jos koneeseen kytketty laite on aivan äskettäin markkinoille tullut tuote, voi sen ajuri olla hätäisesti tehty, vaillinainen tai vähintäänkin "buginen" (paljon virheitä sisältävä). Tällöin kaikki laitteen ominaisuudet eivät välttämättä ole kaikissa koneissa heti käytettävissä ja silloin tällöin laite voi toimia omituisesti tai kaatuilla. Samalla se voi jumittaa myös koko koneen. Tällöin kannattaa metsästää vaikka laitevalmistajan kotisivuilta ajurin uusinta, parannettua versiota ja asentaa se edellisen tilalle. Windowsin ohjeista löytyy neuvot ajurin päivittämiseen (hakusanat "ohjaimet ja lisääminen ja muuttaminen", drivers, adding or changing).


    1.2.2 Ohjelmavirhe

    Kun jokin ohjelma ei toimi kunnolla ja kaatuilee ilman järjellisiä virheilmoituksia, on syyn etsiminen hankalaa. Kannattaa tarkistaa ohjelman mukana tulleista ReadMe.txt -tiedostoista, josko sieltä löytyisi vinkkejä ongelmiin (esim. yhteensopivuusongelmia). Lisäksi internetistä saattaa löytyä lisävalaistusta asiaan, jos vika sattuu olemaan suhteellisen yleinen ja näin muidenkin tiedossa. Joskus olen jopa löytänyt artikkeleita, missä neuvotaan miten ongelmasta pääsee eroon tai ainakin tiedon siitä, mistä se johtuu.

    Toinen, paljon helpommin korjattavissa oleva ohjelmistovika on puuttuva tai viallinen tiedosto. Kone saattaa kaatumisen yhteydessä "rikkoa" kovalevyllä sijaitsevan tiedoston ja se pistää ohjelman toimimaan joissain tilanteissa omituisesti. Tämän voi korjata asentamalla ohjelman uudestaan (vinkki: poista ensin vanha versio ja asenna vasta sitten uudestaan). Joskus ohjelma onneksi ilmoittaa, mikä tiedosto puuttuu. Tällöin riittää, että etsii siitä jostakin ehjän version ja kopioi sen sille kuuluvaan hakemistoon. Haluttua tiedostoa voi etsiä alkuperäislevykkeiltä/-rompulta tai jonkun tuttavan koneelta, jolla on käytössä sama ohjelma ja ohjelmaversio (huom! myös samankielinen).

    Takaisin alkuun



    Seuraava luku
  •  

    © Antti Karvonen & HYLTKK/S122