MaikkaVälikoe #1OhjelmaKeskusteluLopeta istuntoEtusivulleNavigointi


Jaksot:

1. Tietokone käyttöesineenä

2. Mikrotietokoneet ¤

3. Tietokoneen sisäinen elämä

4. Massamuistit

5. Emolevy ja muut vermeet

6. Ja kone käynnistyy...

7. Yhteenveto

Jakso 1: Laitteisto


2. Mikrotietokoneet ja niiden käyttöalueet

Tästä eteenpäin puhuessani tietokoneesta tarkoitan sillä koti- ja toimistokäyttöön tarkoitettuja mikrotietokoneita. Sana mikro tulee siitä, että ennen tietokoneet olivat vähittäin kerrostalokaksion kokoisia massiivisia myllyjä, joiden käyttämiseen tarvittiin erikoiskoulutettuja ammattilaisia. Noita koneita sanottiin suurtietokoneiksi ja noin jääkaapin kokoisia kutsuttiin minitietokoneiksi. Pöydälle mahtuvat tietokoneet olivat siihen aikaan käsittämättömän pieniä, joten niitä ruvettiin nimittämään mikrotietokoneiksi.

Tietokonevalmistajia ja -merkkejä on useita. Ennen vanhaan kaikki koneet olivat uniikkeja siten, että mikään sen osa (tai tiedostokaan) ei ollut yhteensopiva minkään muun tietokonemallin kanssa - ei edes saman valmistajan eri mallien kesken. 1980-luvun alussa IBM kehitti ensimmäisenä "tietokoneperheen", jonka koneet olivat keskenään yhteensopivia. Lisäksi ne oli tarkoitettu työpöydälle yhden henkilön käytettäviksi edellisten mallien ollessa yritysten suuria palvelimia, joita käyttivät tähän erikoistuneet tietokoneoperaattorit. Uutta mallistoaan IBM kutsui henkilökohtaisiksi tietokoneiksi (Personal Computer = PC) ja ne mullistivat tietokoneteollisuuden. IBM nimittäin ei pitänyt itsellään yksinoikeutta valmistaa ja kasata näitä tietokoneita, joten muutkin pääsivät hyötymään yhteensopivuudesta. Tuohon aikaan muiden valmistajien tuotteita, jotka voitiin kytkeä tähän tietokoneeseen, sanottiin IBM-yhteensopiviksi. Kilpailu laski hintoja ja ajan myötä tästä systeemistä tuli standardi. Nykyään tämän laitteiston jälkeläisiä kutsutaan yksinkertaisesti peeceiksi tai PC-yhteensopiviksi.

Vaikka PC onkin tällä hetkellä yleisin mikrotietokonetyyppi, se ei suinkaan ole ainoa. 80-luvulla valmistajia oli useita ja kilpailu kovaa. Vuosikymmenen alussa Commodore saavutti suosiota edullisena pelikoneena. Samoin Spectravideo ja Atari kävivät kilpailua markkinaosuuksista. Nämä koneet ovat hiljalleen hävinneet markkinoilta ja jäljellä on vain yksi varteenotettava ei-PC-yhteensopiva laitevalmistaja. Applen Macintosh oli ensimmäinen sarjatuotantoon ja maailmanmarkkinoille päässyt tietokone, jossa oli graafinen käyttöliittymä ikkunoineen ja hiirineen. Tullessaan markkinoille 1984 se oli siten huomattavasti kilpailijoitaan kehittyneempi ja helppokäyttöisempi. Nykyäänkin niitä käytetään eritoten graafisella alalla sekä musiikki- ja multimediatuotannossa.

Käyttöalueet

Alunperin tietokoneita käytettiin lähinnä laskemiseen. Nykyäänkin merkittävä osa sen käytöstä on laskennallista, kuten tieteessä ja teollisuudessa käytettävät mallinnus ja simulointi sekä tilastolaskenta. Tällä hetkellä yleisimmät käyttöalueet ovat toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja taulukkolaskenta) sekä pelaaminen. Viimeisten vuosien aikana tietokonetta on ryhdytty käyttämään myös äänen- ja kuvanmuokkauksessa, animaatioiden ja elokuvien erikoistehosteiden luonnissa, musiikkituotannossa sekä automatisointi- ja kontrollitehtävissä teollisuudessa. Lisäksi on vielä tämä internet, jonka myötä käsitys tiedosta ja tiedonhankinnasta on radikaalisti muuttunut.

Takaisin alkuun



Seuraava luku

 

© Antti Karvonen & HYLTKK/S122